A jövő évi finnugor kulturális főváros Iszkaszentgyörgyre látogatott HU|KARJ|EN

HU: December 21-én Veszprémben is véget ért a finnugor kulturális fővárosi évad és a zárás keretében a fővárosokat szimbolizáló faragott madarat átadták a 2017-ben a címet öröklő Vuokkinieminek, amelyet három hölgy képviselt.

A vendégek Sari Heimonen vezetésével csütörtökön ellátogattak Iszkaszentgyörgyre is, ahol Gáll Attila polgármester fogadta őket és körbevezette a vendégeket a faluban: Sari Heimonen projektkoordinátort, Jelena Pljuikót Vuokkiniemi polgármesterét, valamint Jelena Mokeijevát a kostamusi kulturális központ és múzeumból.

Augusztus ötödikén egy különleges nap keretében hattagú nemzetközi zsűri által került kiválasztásra a helsinki Balassi Intézetben a jövő évi finnugor kulturális főváros. A döntés azután született, hogy mindhárom jelölt, a finn Kuhmo és Sippola, valamint a karéliai Vuokkiniemi is bemutatkozott prezentáció keretében. A rendezvényen emellett az idei főváros, Iszkaszentgyörgy is nagy létszámú delegációval képviseltette magát. A zsűri végül az idén másodszor induló karéliai 400 fős Vuokkiniemi falut választotta 2017 finnugor kulturális fővárosának, amelyhez az iszkaszentgyörgyiek ezúton is ismételten szívből gratulálnak!

A Karél Köztársaság az Oroszországi Föderáció egyik köztársasága. Fővárosa Petrozavodszk.

A 13. századtól északi része a Novgorodi Köztársaság, déli pedig svéd uralom alatt állt. A déli rész végül a nystadi békében (1721) és a többi 1809-ben került az Orosz Birodalomhoz. Finnország 1917-es függetlenedése után megkapta a terület nyugati részét, és sikertelen kísérletet tett a keleti rész elfoglalására az orosz polgárháború alatt. Az 1939-40-es téli háború alatt a Szovjetunió a békekötés feltételeként elcsatolta Nyugat-Karéliát, amely területet azóta is Oroszország része.

A karjalai nyelv vagy karél nyelv vagy karéliai nyelv a finnel igen közeli rokonságban áll, attól annyiban tér el, hogy a 19-20. századi változásait nem követte. Nincs egységes karjalai nyelv, minden írója a helyi dialektust és a finn ábécé néhány betűvel bővített változatát használja. A statisztikák szerint a karjalaiak lélekszáma 138 ezer, amelyből a Karjalai Köztársaságban kb. 50 ezer karjalai él. A Karjalai Köztársaság hivatalos nyelvei a finn és az orosz.

A 2017-es Finnugor Kulturális Főváros hivatalos honlapja: https://vuokkiniemiseura.wordpress.com/

És hivatalos Facebook oldala: https://www.facebook.com/vuokkiniemicapitalofculture2017/

Pillanatképek a veszprémi rendezvényről ás az iszkaszentgyörgyi látogatásról:


KARJ: Vuokkiniemi osallistui kansainvälisen nuorisojärjestö Youth Association of Finno-Ugric Peoples eli MAFUNin organisoimaan Finno-Ugric Capital of Culture 2017 -kilpailun finaaliin perjantaina 5.8.2016.  Voitosta kilpailivat Vuokkiniemen ohella Suomesta Kuhmo (Juminkeko) sekä Kymenlaakson Sippola (Sugrin paikka). Kilpailu oli kovatasoinen ja tiukka. Tuomaristo, joka koostui neljän maan edustajista, päätyi valitsemaan Vuokkiniemen voittajaksi.

Vuokkiniemen kulttuurikylävuoden teemana on karjalan kieli ja teema on erityisesti suunnattu nuorille.

Voit myös seurata Vuokkiniemi Capital of Culture 2017 virallisia sivuja facebookissa. Ne löytyvät täältä https://www.facebook.com/vuokkiniemicapitalofculture2017/

Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa kansalliseepos Kalevalan runot ovat kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avittamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa jo viitataan Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

Kalevalan synty-isä Elias Lönnrot löysi tämän jälkeen Vuokkiniemen ja sen runokylät. Hän keräsi useita kymmeniä tuhansia säkeitä ja kokosi niistä tuntemamme Kalevalan. Hän on päivännyt Kalevalan 28. helmikuuta 1835, joten vuonna 2015 tulee tästä kuluneeksi pyöreät 180 vuotta! Nimeksi hän laitokselle antoi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista.

Vuokkiniemeä ympäröivät muut runokylät: Vuonninen, Latvajärvi, Kivijärvi, Ponkalahti, Tsena, Pirttilahti, Mölkkö, Venehjärvi ja Tollonjoki. Kun Lönnrot kävi Vuokkiniemessä vuonna 1833 hän on kirjoittanut matkakertomukseen, että kylässä oli yhdessä ryhmässä 70 taloa. Näistä runokylistä ovat tulleet kuuluisimmat runonlaulajat kuten Arhippa ja hänen poikansa Miihkali PerttunenLatvajärveltä,Vaassila, Ontrei ja Jyrki Kieleväinen sekä Ontrei Malinen Vuonnisesta, Tsenasta, Jyrki ja Petri Kettunen sekä Outokka Lesonen Venehjärveltä.

Vuokkiniemen volosti oli 1800-luvulla runonlaulun keškušta. Šiltä alovehelta on kerätty runot kanšalliseepossah Kalevalah. Elias Lönnrotin šuamista runoloista nimenomah on kerätty Vuokkiniemen alovehelta. Nykyni muajilma tietäy hänet kesseliukkona, ken kävelömällä kokosi Kalevalan.

Vuokkiniemen läššä ollah muutki runokylät: Vuonnini, Latvajärvi, Kivijärvi, Ponkalakši, Čena, Pirttilakši, Mölkkö, Venehjärvi ta Tollonjoki.

Vuotena 1833 konša Lönnrot kävi Vuokkiniemeh, hiän on kirjuttan matkakirjutukšen, kumpasešša mainitah jotta kyläššä oli yheššä ryhmäššä 70 taluo.

Näistä runokylistä ollah šemmoset kuulusimmat runonlaulajat kun Arhippa ta hänen poika Miihkali Perttuni Latvajärveštä, Kieleväini Vuassila, Ontrei ta Jyrki Vuonnisešta, Kettuni Jyrki ta Petri Čenašta ta Lesoni Outukka Venehjärveštä.

Vuokkiniemi on vieläi tänäpiänä elävä karjalaini kylä kumpasešša 200 talošša šuunnillah eläy 500 henkie. Heistä 85% ollah karjalaisie. Šuurin oša kylöveheštä pakajau arkikielenä karjalua (vienan murrehta), ta vieläi tänäpiänä kieli ta kulttuuri kyläššä eletäh väkövänä. Valtaoša nykysistä vuokkiniemiläisistä ollah runonlaulajien sukuo tahi hävitettyjen kylien eläjie ta niijen jälkeläisie.

Vuokkiniemeššä on tottaše Karjalan Tašavallan kaunehin koulu. A šen lisäkši kaunehen Kuittijärven kera on muitaki nähtävyykšie. Kylätalo ta šiinä olija musejo, runonlaulaja Miihkali Perttusen pačaš, tunnetun vienalaisen perintehentietäjän Santra Remšujevan koti Kalevalankavulla, Ončin talo, kumpaini ennein oli stanččiena, kaunis kirikkö, kalmismua, Čärkkä, kumpaselta I.K.Inha otti Vuokkinemen panoramakuvan, Latvajärven juama, Kaskol’an kylänoša kumpasešša aikoinah eli runontaitaja Mari Remšu.

Ka Vuokkiniemeštä voimma rehellisešti šanuo, jotta še on Karjalan kanšallisin kylä!

  • Vuokkiniemen alueen tapahtumat vuosittain löytyy täältä
  • Matkainfoa Vuokkiniemeen löytyy täältä

EN: The Karelian village of Vuokkiniemi (Voknalvolok) participated in an international contest for the nomination of the Finno-Ugric Capital of Culture for 2017.

The competition is the initiative of the Youth Association of Finno-Ugric Peoples MAFUN and the competition was organised now for the fourth time. Finals took place on Friday, 5 August 2016, with the village Vuokkiniemi, and Kuhmo (Juminkeko) and Kymenlaakso Sippola (Cultural Centre Ugrin paikka), both from Finland as competitors. The competition was very tough and tight. After careful discussions, the jury, consisting of representatives from four countries, ended up selecting Vuokkiniemi as the winner.

On the 21st of December they were warmly welcomed in Veszprém city and got the wooden bird which symbolizes the continuity of Fnno-Ugric Cultural Capitals. The guests gave both of the mayors Kalevala what has been finally translated to it’s original language what they spoke in Viena when Lönnrot collected runes from there to book. Those books might be first in this language in whole Hungary. Karelian Cultural Society published it last year. On the next day they were guided in Iszkaszentgyörgy by the mayor Attila Gáll: Sari Heimonen projectcoordinator, Jelena Pljuiko mayor of Vuokkiniemi and Jelena Mokeijeva from Kostamus Culture and Museum Office.

The Karelian language is the theme of the Vuokkiniemi village for the year 2017, with a particular focus on children and youth.

The Karelian language is endangered. The number of speakers of the language in Russia is estimated to be below 50 000 and around 5 000 in Finland. Since 2009, the Karelian language has the status as a non-territorial minority language in Finland. In Russia, the Karelian language has not been officially approved. The Republic of Karelia is the only republic in the federation where a native language has no official status.

The victory of the Vuokkiniemi village may be considered as a success for all Karelians, the Karelian language and the culture. At the same time, it is also a shared challenge. The Karelian culture needs to be boosted and updated to the present day in order to attract young people.

Although the Vuokkiniemi village will serve as the main venue in 2017, the aim is that also other villages and actors located in Viena Karelia join in and take advantage of the nomination, with possible cooperation with the Finns. Geographically, the area is large and in addition to the current Vuokkiniemi village covers also the old rune singing villages of Vuonninen (Voinnitsa), Latvajärvi (Ladvozero), Venehjärvi (Cudnozero), Kivijärvi(Kamenoe ozero), Ponkalahti (Ponga guba), Tšena (Cena), Pirttilahti (Pirtti guba), Mölkkö (Melkaya guba),Tollonjoki (Tolloreka) and Kostomuksha (the current city is located in the old Kontokki). Kuivajärvi and Hietajärvi across the border in Finland are historically part of the rune singing area.

Vuokkiniemi is an active Karelian village, with the sense of the heritage of the old rune singers. A significant part of the inhabitants still speak the Karelian language. The majority of the speakers, however, are adults; among young people, the language of everyday life is Russian.

Vuokkiniemi and other rune singing villages have long traditions in organizing numerous events annually. The Year as the Capital of Culture will rest on events with a history: Il’l’anpäivän pruasniekka (Ilja’s day praznik) in Vuokkiniemi, Pokko Praznik at Venehjärvi, Veikko Pällinen Music Festival in Uhtua, and Kontokki village celebration. Together with the existing and new partners, new events will be planned and implemented.

The eyes the Finno-ugric peoples will be on Vuokkiniemi In 2017, which throughout the year is the main platform of the Karelian culture.

Official site of the Vuokkiniemi Capital of Culture Year 2017 is in Facebook https://www.facebook.com/vuokkiniemicapitalofculture2017

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s